Terroristi-isku Moskovassa. Mediassa olleiden tietojen mukaan tekijästä tai tekijöistä ei vielä ole varmuutta eikä mikään tunnettu taho ole ilmoittanut olleensa iskun takana. Silti tiedotusvälineet puhuvat jo likipitäen varmasti siitä, että pommi-iskun tekijät löytyvät Pohjois-Kaukasiasta.
Tälle oletukselle on tietysti perusteensa. Suurin osa Venäjällä viime vuosina tehdyistä terroriteoista on tavalla tai toisella ollut yhteydessä Pohjois-Kaukasian väkivaltaisuuksiin. Tästä huolimatta pikainen johtopäätösten teko voi johtaa väärille jäljille. Ensivaikutelma pitää useimmiten, mutta ei välttämättä, paikkansa.
Suomalaisessa mediassa, esimerkiksi Helsingin Sanomissa, on myös annettu ymmärtää, että Venäjän keskushallinto ei ole toiminut riittävän tehokkaasti terrorismin ennaltaehkäisemiseksi Kaukasiassa. Hallintoa on moitittu siitä, että he jääräpäisesti pyrkivät ratkomaan Pohjois-Kaukasian tilannetta kepin avulla ja unohtavat terrorismin taustalta löytyvät taloudelliset ja sosiaaliset syyt. Porkkana, toisin sanoen alueen talouden kehittäminen on suomalaislähteiden mukaan jäänyt kovien otteiden jalkoihin. Väitetään, että Venäjän Kaukasuksen politiikka ei ole muuttunut mihinkään.
Rohkenen olla eri mieltä tämän väitteen kanssa. Heinäkuussa 2010 pääministeri Putin vieraili Pohjois-Kaukasuksella ja osallistui siellä Yhteinäinen Venäjä –puolueen konferenssiin, jonka keskeinen sisältö oli hallinnon uuden Pohjois-Kaukasiaa koskevan strategian esitteleminen. Strategian kärkenä oli nimenomaan alueen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen tukeminen, jonka avulla pyritään ennaltaehkäisemään alueen väkivaltaisten konfliktien eskaloitumista. Strategia, joka julkaistiin hallituksen Internet-sivuilla lokakuussa 2010, sisältää toimia esimerkiksi alueen työllisyyden ja yritystoiminnan parantamiseksi. Valmistumisensa jälkeen toimenpideohjelma on herättänyt keskustelua, mutta käsitykseni mukaan siihen on suhtauduttu pääosin positiivisesti. Kritiikkiä se on saanut esimerkiksi siitä, että se jättää jotkut kulttuuriset ja uskontoon, nimenomaan islamiin liittyvät, kysymykset liian vähälle huomiolle.
On vaikea arvioida, miten hyvin tämä poliittinen suunnanmuutos puree Pohjois-Kaukasian ongelmiin. Todennäköisesti huonosti, sillä alueen hallinto on niin heikko ja väkivaltaisuuksien syyt niin moninaiset, että uudistusten toteuttaminen ottaa aikaa. Enää ei kuitenkaan voida väittää, että Venäjän keskushallinto ei yritä ratkoa Pohjois-Kaukasian konfliktia muuten kuin sotilaallisin keinoin. Linjamuutoksen sijaan tulisi pikemminkin toivoa, että pääministeri ja presidentti jatkavat uutta Pohjois-Kaukasian politiikkaa ja että terroristi-iskut ja niiden jälkimaininkeihin kuuluva poliittinen kädenvääntö eivät saa hallintoa palamaan vanhoihin tapoihinsa.
Venäjänkielentaitoiset löytävät strategian internetistä etsimällä dokumenttiä nimeltä Strategia sotsialno-ekonomicheskogo razvitia Severo-Kavkazskogo federalnogo okruga do 2025 goda.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti