Akateeminen yrittäjyys ja yliopiston tutkimustulosten kaupallistaminen ovat niin Suomessa kuin muualla Euroopassa kasvavan mielenkiinnon kohteena. Suomessa keskustelua ovat kiihdyttäneet 1990- ja 2000-luvun korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikan uudistukset. Yliopistotutkimuksen fokusoituminen kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen suuntaan on herättänyt keskustelua yliopistojen alueellisesta roolista, tutkimusten alueellisesta hyödyntämisestä sekä yliopistolähtöisestä yritystoiminnasta. Perinteisestikin Suomea on pidetty tutkimukseltaan korkeatasoisena, mutta tutkimustulosten kaupallistamisessa ei kovinkaan menestyneenä maana.
Olemme raportissa ”Yliopistolähtöinen yritystoiminta ja sen haasteet Pohjois-Karjalassa” tarkastelleet Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta (ennen vuotta 2010 Joensuun yliopistosta) syntynyttä yritystoimintaa. Oppilaitoksesta vuosina 1990–2007 valmistuneista 109 toimi yrittäjänä valmistumista seuraavana vuonna, mikä tarkoittaa noin joka sadannen ryhtymistä yrittäjäksi. Yleisimmät opintoalat yrittäjillä ovat olleet kasvatustieteet, humanistiset tieteet ja luonnontieteet. Muihin Suomen yliopistoihin verrattuna Joensuun yliopistosta yrittäjiksi ryhtyneiden määrä on kohtuullinen, mutta tutkintojen kokonaismäärään suhteutettuna vaatimaton.
Tutkimuksen yhteydessä toteutettu yrityskartoitus tavoitti 53 yrittäjää, jotka ovat valmistuneet Joensuun yliopistosta tai opiskelevat edelleen Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. Tässä joukossa yrittäjä on tyypillisesti mies, yritys on toiminut kaksi vuotta, se tuottaa korkean osaamisen palveluita liike-elämälle ja työllistää pelkästään yrittäjän. Yrittäjällä on tyypillisesti perustutkinto vieraista kielistä, markkinoinnista tai fysiikasta. Monialaisesta yliopistosta on selvästi syntynyt monen alan yritystoimintaa.
Harvassa tapauksessa yrityksen perustamisen taustalla on kaupallistettu (patentoitu) yksittäinen tutkimustulos. Sen sijaan yliopistossa hankitulla osaamisella ja tutkimustiedolla vaikuttaa olevan monipuolinen merkitys yritystoiminnan syntymisessä ja harjoittamisessa. Tutkimuksessa mukana olleita yrityksiä voidaankin monessa tapauksessa pitää luonteeltaan tietointensiivisinä, jotka tavalla tai toisella tarvitsevat ja hyödyntävät yliopiston tuottamaa tietoa ja osaamista. Vuorovaikutus yliopiston kanssa on kohtuullisen yleistä ja kiinnostusta sen lisäämiseksi on.
Tutkimus nostaa esille useita teemoja yliopistolähtöisen yritystoiminnan kehittämiseksi. Yliopistojen kannustava strategia ja kannustinjärjestelmän vahvistaminen ovat tutkimuksen ja teknologian kaupallistamisessa tärkeitä. Lisäksi tarvitaan tutkimus-, innovaatio- ja yrittäjyyspalveluita, joiden toteuttaminen edellyttää yhteistyökumppaniverkostoa. Professorien rooli nousee keskeiseen asemaan yrittäjyydelle myönteisen ilmapiirin luomisessa tiedekuntien laitoksilla ja osastoilla. Tutkimustoiminnassa kysyntälähtöisyyden ja vuorovaikutteisuuden vahvistuminen lisäisi potentiaalia yritystoiminnalle.
Yliopistolähtöinen yritystoiminta on siis paljon muutakin kuin uutiskynnyksen ylittäviä huippututkimuksesta syntyneitä menestystarinoita. Mielestämme akateeminen tutkimus ja siitä syntyvien tulosten kaupallinen hyödyntäminen asetetaan myös turhan usein vastakkain.
Timo Lautanen ja Pasi Saukkonen
1.12.2010
Yliopistoteatteri esittää: Auditointibriiffaus
Itä-Suomen yliopiston seinille ilmaantuivat puolisen vuotta sitten julisteet, joissa muistutettiin KKA-arvioinnin olevan tulossa, laatuauditoinnin lähestyvän. Yliopisto ei jäänyt pelkästään jännittyneenä odottamaan, vaan se aloitti varautumisen KKA-arvioinnin läpäisemiseksi ja vähintään "kehittyvä" kriteerin saavuttamiseksi. Työntekijöitä oli aiemmin ohjeistettu käyttäytymään oikein, tällä kertaa sähköposti toi ohjeet haastateltaville. Ennakkotehtävissä annettiin vinkit valmistumiseen: kuinka kohtaat arvioijan.
KKA-odotus ohjeistuksineen on koomisuudessaan pelottavan hauskaa. Millään ei voi välttyä yhtymäkohdilta ystäväämme Nikolai Gogoliin. Hän eli aikana, jolloin Venäjällä vaikutusvallasta kamppailivat länsimieliset uudistajaliberaalit ja konservatiivit slavofiilit. Gogolin Reviisorissa (1836) pikkukaupunki odottaa valtakunnan tason tarkastajaa, ja kun sellainen ilmestyy, kaupungin virkamiehet ja muut silmäätekevät hännystelevät, mielistelevät, olevat mielin kielin, jotta kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Kieroillaan ja petkutetaan. Näytelmässä reviisoriksi luultu mies käyttää tilaisuutta hyväkseen ja ottaa lahjonnan vastaan. Asian oikea laita paljastuu vasta hetkeä ennen oikean tarkastajan tuloa. Gogol nauroi virkamiehille ja byrokraateille, mutta ennen kaikkea hän nauroi ihmisen pienuudelle ja ulkokultaisuudelle. Teatteriesitykset, joissa alati ajankohtaista Gogolia näytellään, saavat meidät hekottamaan itsellemme, hyväuskoisuudelle, herrojen pelolle, yhteisen uskon, illuusion ja koko järjestelmän naurettavuudelle.
KKA-arvioijen odotus tuo mieleen myös toisen klassikon - Del Monte -miehen. Muistanette 1980-luvulta erinomaisen ananassäilykemainoksen, jonka tekijöillä oli a) joko erinomainen kyky leikkiä ihmisten mielikuvilla, ennakkoluuloilla ja valkoisen miehen taakalla tai b)he olivat häpeämättömän tosissaan. Mainoksessa ananasplantaasi odottaa jännittyneenä tarkastajaa. Lopulta hän saapuu valkoisella lentokoneella vitivalkoisessa siirtomaaherran puvussaan, maistaa palan ananasta, nyökkää, sanoo kyllä ja plantaasin väki puhkeaa riemuun. Linnut rääkyvät, apinat huutavat ja plantaasi tanssii. Siirtomaaisäntä oli heidän työnsä laadun tunnustanut.
Kansakoulussa odotettiin tarkastajaa. Opettaja kävi kampaajalla. Oppilaat pesivät kätensä ja kynnen aluset tarkastettiin. Rivit suorina, tukat kammattuina ja se siistimpi paita päällä kädet ristissä pulpetissa istuttiin ja sitä pelottavaa tarkastajaa odotettiin. KKA-auditointi-ohjeet haastateltaville eivät mainitse vaatteista ja puhtaudesta, mutta ohjeet ovat muuten selvät: ole ajoissa paikalla, vastaa rehellisesti, lyhyesti, napakasti, älä ujostele, älä kiistä.
ja huomenna hän tulee...
Ismo Björn
KKA-odotus ohjeistuksineen on koomisuudessaan pelottavan hauskaa. Millään ei voi välttyä yhtymäkohdilta ystäväämme Nikolai Gogoliin. Hän eli aikana, jolloin Venäjällä vaikutusvallasta kamppailivat länsimieliset uudistajaliberaalit ja konservatiivit slavofiilit. Gogolin Reviisorissa (1836) pikkukaupunki odottaa valtakunnan tason tarkastajaa, ja kun sellainen ilmestyy, kaupungin virkamiehet ja muut silmäätekevät hännystelevät, mielistelevät, olevat mielin kielin, jotta kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Kieroillaan ja petkutetaan. Näytelmässä reviisoriksi luultu mies käyttää tilaisuutta hyväkseen ja ottaa lahjonnan vastaan. Asian oikea laita paljastuu vasta hetkeä ennen oikean tarkastajan tuloa. Gogol nauroi virkamiehille ja byrokraateille, mutta ennen kaikkea hän nauroi ihmisen pienuudelle ja ulkokultaisuudelle. Teatteriesitykset, joissa alati ajankohtaista Gogolia näytellään, saavat meidät hekottamaan itsellemme, hyväuskoisuudelle, herrojen pelolle, yhteisen uskon, illuusion ja koko järjestelmän naurettavuudelle.
KKA-arvioijen odotus tuo mieleen myös toisen klassikon - Del Monte -miehen. Muistanette 1980-luvulta erinomaisen ananassäilykemainoksen, jonka tekijöillä oli a) joko erinomainen kyky leikkiä ihmisten mielikuvilla, ennakkoluuloilla ja valkoisen miehen taakalla tai b)he olivat häpeämättömän tosissaan. Mainoksessa ananasplantaasi odottaa jännittyneenä tarkastajaa. Lopulta hän saapuu valkoisella lentokoneella vitivalkoisessa siirtomaaherran puvussaan, maistaa palan ananasta, nyökkää, sanoo kyllä ja plantaasin väki puhkeaa riemuun. Linnut rääkyvät, apinat huutavat ja plantaasi tanssii. Siirtomaaisäntä oli heidän työnsä laadun tunnustanut.
Kansakoulussa odotettiin tarkastajaa. Opettaja kävi kampaajalla. Oppilaat pesivät kätensä ja kynnen aluset tarkastettiin. Rivit suorina, tukat kammattuina ja se siistimpi paita päällä kädet ristissä pulpetissa istuttiin ja sitä pelottavaa tarkastajaa odotettiin. KKA-auditointi-ohjeet haastateltaville eivät mainitse vaatteista ja puhtaudesta, mutta ohjeet ovat muuten selvät: ole ajoissa paikalla, vastaa rehellisesti, lyhyesti, napakasti, älä ujostele, älä kiistä.
ja huomenna hän tulee...
Ismo Björn
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)