Saunaan, saunaan suomalaiset

Saunassa on synnytty, saunassa on asuttu, saunassa on kuoltu. Väliin on kylvetty, hoidettu terveyttä, rentouduttu, solmittu suhteita ja käyty kauppaa. Sauna on niin monipuolinen, että sen tutkimiseen tarvitaan tieteen moniottelija. Sellainen on Tuomo Särkikoski, energiatekniikkaan erikoistunut diplomi-insinööri, taloussosiologiaan painottunut yhteiskuntatieteiden lisensiaatti ja tekniikan ja talouden historiaa tutkiva filosofian tohtori.

Sauna on suomalaisuuden ydintä. Sanotaan, että suomalaiset ja venäläiset ovat keksineet kummatkin vain yhden asian: suomalaiset saunan ja venäläiset samovaarin. Sauna on suomalaisille niin itsestään selvä asia, että sitä ei ole edes älytty perusteellisesti tutkia. Akateemisessa historiatutkimuksessa tuo puute korjattiin viime vuonna, sillä silloin ilmestyi Tuomo Särkikosken kirjoittama Suomen saunaseuran historiaksi tarkoitettu, mutta suomalaisen saunan (maailman-) historiaksi laajennut tutkimus Kiukaan kutsu ja löylyn lumo. Suomalaisen saunan vuosikymmeniä. Saunan historia on myös suomalaisen yhteiskunnan historiaa. Kaupungistuminen muutti saunomista ja sauna sai monia muotoja. Perinteisen lauantaisaunan rinnalle tulivat myös perjantaisauna ja keskiviikon sauna. Jotkut kylpevät joka päivä. Saunoja on lähes joka talossa, ja mökillä vielä yksi lisää.

Milloin saunasta tuli suomalainen? Miksi sauna on Suomessa säilynyt? Tuomo Särkikosken mukaan sauna on säilynyt elinvoimaisena, koska valtio ja kirkko ovat antaneet suomalaisten saunoa mielensä mukaan. Muualla Euroopassa saunaa on pidetty milloin terveydelle, milloin moraalille vaarallisena. Saunaa on syytetty tautien levittäjiksi. Joissain maissa sauna tarkoittaa yhä suunnilleen samaa kuin ilotalo. Suomessa sauna on säilynyt puhtaana. Ajatus saunomisen rajoittamisesta ja Euroopan unionin mahdollisista saunomisohjeista on Suomessa otettu olankohautuksin ja huvittunein virnein vastaan. Kurkut saavat olla vääriä, ja keskiolutta laimentaa, mutta saunaanhan ei koske kukaan!

Suomalainen on saunoessaan alasti ja aidoimmillaan - suomalaisena, siis sellaisena kuin suomalaisen odotetaan olevan. Saunomiseen liittyvä suomalainen kilvoittelu on viime vuosina esiintynyt tragikoomisessa valossa, sillä eräänlaiseksi kansalliseksi sankariksi on noussut Sauna-Timo, itseltään lähes hengen saunonut löylynheiton maailmanmestari:  “Suomalainen ja venäläinen menivät saunaan...” Kansallinen uho jäi elämään makaaberissa saunahuumorissa. Kun suomalaiset rauhanturvaajat menivät Suezille 1956, niin mitä he tekivät ensimmäisenä: saunan. Kun ulkomaalainen tulee Suomeen, niin minne hänet viedään: saunaan. Missä on Suomen syvin sauna: Pyhäsalmen kaivoksessa. Jos suomalainen lähetetään avaruuteen, niin hän ei ole astro-, kosmo- tai taigonautti vaan saunonautti.

Sauna on maailmanhistoriaa. Saunoja on ollut kaikkialla maailmassa, mutta monin paikoin ne ovat unohtuneet. Suomalaisen saunan nousu maailmanmaineeseen liittyy olympialaisiin. Hymyilevä Hannes juoksi Suomen maailmankartalle Tukholmassa 1912. Oliko voiton takana suomalaisten tapa kylpeä? kysyivät toimittajat. Berliinin olympialaisissa 1936 oli esillä suomalainen mallisauna. Se oli alku germaanien saunakulttuurin henkiinherättämiselle. Roomalainen senaattori ja historioitsija Tacitus oli kertonut germaanien tavasta kylpeä. Saunalla nähtiin olevan yhteys ruumiinkulttuuriin ja sosiaalihygieniaan. Leni Reifenstahlin estetiikka yhdisti suomalaisen saunan saksalaiseen rotuhygieniaan. Saunalle oli varattu tärkeä rooli saksalaisten Ostplanissa. Saunan maailmanvalloitus oli lähellä.

Kalevalanpäivänä 2013 Ismo Björn