Perheen varassa? Työpaja lapsi- ja perhepalveluista maaseudulla

Pirjo Pöllänen esittelee tutkimustuloksiaan.

Maaseutupolitiikan elämänlaatuverkosto Elvi järjesti 28.11. Joensuussa työpajan, jonka aiheena oli lapsi- ja perhepalvelut maaseudulla. Työpajassa pohdittiin, mitä haasteita ja mahdollisuuksia palveluiden järjestämiseen sisältyy, kun ihmiset asuvat harvassa ja etäisyydet ovat pitkiä. Tilaisuuden avasi kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) ja puheenjohtajana toimi Anu Liljeström Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Järjestelyistä vastasivat Elvin erityisasiantuntijat Maarit Sireni ja Ilkka Lehtola Karjalan tutkimuslaitoksesta sekä Heli Talvitie opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Tutkijat Sari Tuuva-Hongisto ja Mari Käyhkö Itä-Suomen yliopistosta tarkastelivat maaseutua nuorten tyttöjen ja poikien elinympäristönä. Kun hyvinvointivaltio on vetäytynyt syrjäkylistä, on lasten ja nuorten hyvinvointi kiinni perheen tuesta. Vanhemmat ja isovanhemmat auttavat silloin, kun etäisyydet ovat pitkiä ja matkat hankalia. Siun soten kehittäjäasiantuntija Anne Frimodig muistutti siitä, että hyvinvointi jakautuu kovin epätasaisesti. Vaikka pääosa lapsista ja nuorista voi hyvin, on osalla lapsiperheistä monia ongelmia ja he tarvitsevat paljon palveluja. Jos vanhemmilla on esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmia, ovat syrjäseutujen lapset ja nuoret vaikeassa tilanteessa. Kuten Ilkka Lehtola totesi kommenttipuheenvuorossaan, palveluiden saavutettavuus on syrjäseuduilla paljolti kiinni perheiden taloudellisista ja inhimillisistä resursseista.

Mari Laurell Suomen Lähikoulut ry:stä ja Asikkalan kunnan Kalkkisten monipalvelukeskuksesta korosti, että maaseudulla asuvilla veronmaksajilla on oikeus saada hyviä palveluja. Koulu on lasten ja nuorten tärkeimpiä palveluja. Kalkkisten kylässä lähikoulun yhteyteen on sijoitettu muutakin toimintaa. Palvelukeskuksella on yhteinen kiinteistö, hallinto, henkilökunta ja talous, joten keskus on taloudellisesti toimintakykyinen vaihtoehto toimintojen keskittämiselle kuntakeskukseen. Lyhyet koulumatkat ovat lasten etu. Käytännössä syrjäisellä maaseudulla koulumatkat ovat usein monivaiheisia ja niihin voi kulua useita tunteja päivässä, kuten tutkija Pirjo Pöllänen Karjalan tutkimuslaitoksesta kertoi.

Toiminnanjohtaja Mervi Eskelinen esitteli Lapinlahdella toimivan Lastenkulttuurikeskus Lastun toimintaa. Keskuksen tavoitteena on tarjota taidetta ja kulttuuria myös syrjäkylien lapsille ja nuorille. Lastu vie työpajoja kyläkouluille, kylätaloille ja päivähoitopaikkoihin. Lastun toiminta on eräs esimerkki hyvinvointia lisäävästä ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevästä työstä, jolla voi olla suuri merkitys yksittäiselle lapselle. 

Päivähoito on tärkein pienten lasten hyvinvointiin keskeisesti vaikuttava palvelu, joka keskittyy ja etääntyy palveluja tarvitsevista. Kun päivähoito ei ole kaikkien saavutettavissa, eriarvoisuus lasten välillä syvenee. Perheen varaan jääminen on riski lapselle, jonka vanhemmat eivät voi hyvin. Tutkija Pirjo Pöllänen totesi, että julkinen valta on vetäytymässä lähipalvelujen järjestämisestä, eikä päivähoitoverkko kata koko maata. Ainoana vaihtoehtona voi olla päiväkodin perustaminen omin voimin. Näin on käynyt Kontiolahden Selkien kylässä. Tällöin talkootyötä riittää ja taloudelliset riskit painavat. Vaikka maaseudulla riittää aktiivisia ihmisiä, peruspalvelujen tuottaminen lähipalveluina ei saa jäädä kuntalaisten omalle vastuulle.

Maarit Sireni