Kuuntelin Joensuussa 14.2. 2011 järjestetyn Tarvitaanko maaseutua? –seminaarin paneelikeskustelua. Taas kerran pohdittiin lyhyesti etätyön mahdollisuuksia ja vaikeuksia; miten etätyön tekemistä voisi helpottaa?
Kuulun itse niin sanottuihin etätyöntekijöihin. Tosin en miellä, että työni on etäällä, vaan työpaikka on etäällä. Työt kulkevat koko ajan mukana läppärissäni. Teen joka toisen viikon töitä kotonani. Tarvitsen printteriä, vaikka pyrin välttämään sen käyttöä niin paljon kuin mahdollista. Tallennan artikkelit ja muun tallennettavissa olevan materiaalin koneelleni. Olen opetellut lukemaan ne näytöltä. Satunnaisesti tarvitsisin skanneria, joskus kopiokonetta. Kotona työskennellessäni hoidan videoneuvottelut ACP-tekniikalla; silloin kun se toimii. Työt sujuvat tekniikan satunnaisesta reistailusta huolimatta. Vaikka elämä kotikylässä on vilkasta, kaipaan välillä työyhteisöä ja turinatuokioita.
Meneillään olevassa tutkimusprojektissamme tarkastelemme kirkonkylien tilannetta sekä kuntaliitosalueilla että muissa kunnissa. Erityisesti kuntaliitosten seurauksena kirkonkylillä sijaitsevat kunnantalot ovat tyhjillään. Monissa kunnissa on tyhjillään myös kouluja. Kaikissa tapauksissa mietitään kuumeisesti mitä tyhjillään oleville rakennuksille voisi tehdä. Samaa olemme miettineet projektissamme.
Olemme esittäneet, että nämä tyhjät rakennukset voisi saada hyötykäyttöön muuttamalla ne toimistohotelleiksi. Kaupungeissa näitä jo on. Hotellin yrittäjä hankkisi tarvittavat fasiliteetit, eikä etätyötekijöiden tarvitsisi ostaa omia koneita ja laitteita. Työhuoneita vuokrattaisiin kohtuuhinnalla ja nettiyhteydet olisivat kunnossa. Huoneita voisivat vuokrata toki myös muut työtiloja tarvitsevat. Kunnantaloissa on yleensä keittiötilat ja muista saisi sitä kaivattua kahviseuraa. Ehkäpä kylän kahvilayrittäjällä menisi vähän paremmin. Tällainen toiminta joka tapauksessa kannustaisi etätöihin ja säästäisi työntekijöitä. Monet ajavat joka päivä töihin useita kymmeniä kilometrejä suuntaansa. Toimistohotellit auttaisivat turhasta ajelusta luopumisessa ja tyhjillään olevat rakennukset saataisiin hyötykäyttöön. Toivottavasti toimistohotelleja nousisi maaseudulle ripeään tahtiin. Ainoa uhka lienee, että niitä pyörittävät yrittäjät hinnoittelevat ne liian kalliiksi.
Tuija Mononen
16.2.2011
13.2.2011
Kirjoittamisen ja julkaisemisen kysymyksiä
Järjestimme viime joulun tuntumassa Karjalan tutkimuslaitoksessa kyselyn julkaisemisesta kansainvälisillä foorumeilla, referoiduissa tieteellisissä lehdissä tai kirjoissa. Kartoitimme kokemuksia, näkemyksiä ja ongelmia, joita julkaisemiseen liittyy. Kyselyyn vastasi noin puolet henkilökunnasta. Tehtäväkseni tuli vetää yhteen tärkeimmät havainnot.
Kyselyn tuloksia esiteltiin ja niistä keskusteltiin tammikuun laitoskokouksessa. Koska se jäi vähäväkiseksi, kertaan seuraavassa pääkohtia.
Kyselyyn vastanneiden näkemykset siitä, mitä pitää tehdä saadakseen tekstinsä julkaistuksi kansainvälisillä foorumeilla, ovat samansuuntaisia. Perusedellytys on se, että tutkimus on korkeatasoinen, ajankohtainen ja tutkimusalan kannalta tärkeä. Mikäli tarjoaa tekstiään kansainväliseen eli tyypillisesti englanninkieliseen lehteen, on kieliasun oltava kunnossa. Kielen oikeellisuus nähdään erittäin tärkeäksi onnistumisen osatekijäksi. Kolmanneksi on tarjottava käsikirjoitusta sen alaan ja tematiikkaan parhaiten sopivaan julkaisuun. Muita julkaisutoimintaa edistävinä tekijöinä pidetään sopivia kontakteja ja yhteistyökumppaneita.
Oman julkaisutoiminnan esteitä ovat aikapula, huonoksi koettu kielitaito ja se, että muut työt ovat kansainvälistä julkaisutoimintaa tärkeämpiä. Muita yleisesti mainittuja ongelmia ovat kielentarkastuksen kustannukset sekä vaikeudet omien tutkimustulosten esittämisessä kansainväliselle yleisölle. Näiden ongelmien voittamiseksi laitokselta odotetaan ennen kaikkea rahallista tukea kielentarkastukseen. Teksteihin kaivataan kommentteja ja palautetta kollegoilta. Lisäksi toivotaan yhteistyötä ja uusia yhdessä kirjoittamisen mahdollisuuksia.
Joulukuussa HIMA-laitoksen jatkokoulutusseminaarissa vierailleen Geografiska Annaler - lehden päätoimittajan ohjeet jatko-opiskelijoille tarjoavat kiinnostavan vertailukohdan laitoksemme kyselyssä esille nousseille näkemyksille. Päätoimittaja ei korostanut niinkään kielen oikeellisuutta, vaan sitä, että tutkimus on alun perin tehty ja teksti kirjoitettu kansainväliselle yleisölle. Se ei siis välttämättä riitä, että kotimaassa ymmärrettävän ja relevantin tutkimuksen kääntää englanniksi. Edelleen päätoimittaja korosti sitä, että erilaisia vaihtoehtoisia julkaisukanavia on olemassa lukematon määrä. Oman alan tärkein ja arvostetuin tieteellinen lehti ei ole ainoa mahdollinen julkaisu, johon omaa tekstiään voi tarjota. On parasta aloittaa kansainvälisten artikkeleiden julkaiseminen muilla foorumeilla.
Jokainen laitoksemme tutkija on kuullut monet kerrat odotuksen ja vaatimuksen kansainvälisestä julkaisutoiminnasta. Tämä viesti on kyselyn mukaan mennyt perille. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat kertoivat pyrkivänsä kansainvälisille julkaisufoorumeille.
Maarit Sireni
Kyselyn tuloksia esiteltiin ja niistä keskusteltiin tammikuun laitoskokouksessa. Koska se jäi vähäväkiseksi, kertaan seuraavassa pääkohtia.
Kyselyyn vastanneiden näkemykset siitä, mitä pitää tehdä saadakseen tekstinsä julkaistuksi kansainvälisillä foorumeilla, ovat samansuuntaisia. Perusedellytys on se, että tutkimus on korkeatasoinen, ajankohtainen ja tutkimusalan kannalta tärkeä. Mikäli tarjoaa tekstiään kansainväliseen eli tyypillisesti englanninkieliseen lehteen, on kieliasun oltava kunnossa. Kielen oikeellisuus nähdään erittäin tärkeäksi onnistumisen osatekijäksi. Kolmanneksi on tarjottava käsikirjoitusta sen alaan ja tematiikkaan parhaiten sopivaan julkaisuun. Muita julkaisutoimintaa edistävinä tekijöinä pidetään sopivia kontakteja ja yhteistyökumppaneita.
Oman julkaisutoiminnan esteitä ovat aikapula, huonoksi koettu kielitaito ja se, että muut työt ovat kansainvälistä julkaisutoimintaa tärkeämpiä. Muita yleisesti mainittuja ongelmia ovat kielentarkastuksen kustannukset sekä vaikeudet omien tutkimustulosten esittämisessä kansainväliselle yleisölle. Näiden ongelmien voittamiseksi laitokselta odotetaan ennen kaikkea rahallista tukea kielentarkastukseen. Teksteihin kaivataan kommentteja ja palautetta kollegoilta. Lisäksi toivotaan yhteistyötä ja uusia yhdessä kirjoittamisen mahdollisuuksia.
Joulukuussa HIMA-laitoksen jatkokoulutusseminaarissa vierailleen Geografiska Annaler - lehden päätoimittajan ohjeet jatko-opiskelijoille tarjoavat kiinnostavan vertailukohdan laitoksemme kyselyssä esille nousseille näkemyksille. Päätoimittaja ei korostanut niinkään kielen oikeellisuutta, vaan sitä, että tutkimus on alun perin tehty ja teksti kirjoitettu kansainväliselle yleisölle. Se ei siis välttämättä riitä, että kotimaassa ymmärrettävän ja relevantin tutkimuksen kääntää englanniksi. Edelleen päätoimittaja korosti sitä, että erilaisia vaihtoehtoisia julkaisukanavia on olemassa lukematon määrä. Oman alan tärkein ja arvostetuin tieteellinen lehti ei ole ainoa mahdollinen julkaisu, johon omaa tekstiään voi tarjota. On parasta aloittaa kansainvälisten artikkeleiden julkaiseminen muilla foorumeilla.
Jokainen laitoksemme tutkija on kuullut monet kerrat odotuksen ja vaatimuksen kansainvälisestä julkaisutoiminnasta. Tämä viesti on kyselyn mukaan mennyt perille. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat kertoivat pyrkivänsä kansainvälisille julkaisufoorumeille.
Maarit Sireni
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)