Karjala-teemat muuttuvat ajassa. Näin esimerkiksi asuttamisen ja jälleenrakennuksen, kaupungistumisen ja teollistumisen ja EU-Suomen aikakausien Karjala-keskustelut poikkeavat toisistaan. Puhetta Karjalasta hallitsevat kunakin aikana eri tahot. Tutkimuskysymykset ja teemat ovat niin ikään erilaisia. Karjala-aktiivisuus on kokenut jälleen uuden muutoksen. Eu-Suomen uudeksi teemaksi on noussut karjalan kieli. Mistä on kyse?
Turvallisen uhkan - Neuvostoliiton - katoaminen ja EU-kytkös aiheuttivat Suomessa kulttuurisen murroksen. Tuttuun järjestykseen puhkesi aukko, ja tästä aukosta etsittiin jotain vanhaa ja pysyväksi koettua kulttuuriseksi rakennuspuuksi. Suomalaiset palasivat juurille metsään ja ajattomaan kalevalaisuuteen. Pyhää etsittiin jälleen Karjalasta. Tämä oli aiempaa helpompaa, sillä suljetulta rajalta tuntunut raja oli auki ja karjalaiset pääsivät käymään kotiseuduillaan. Lapsuus rajan takana oli jälleen tavoitettavissa. Karjalalaiset juuret olivat löydettävissä ja näytettävissä läheisille. Evakkojen suhde toisiin (muihin suomalaisiin) kääntyi ainakin osin nyt suhteeseen Karjalan uusiin asukkaisiin ja venäläisiin.
Karjalaiset nousivat kulttuurivähemmistöksi 1997 saamelaisten, juutalaisten ja muslimien ja romaniväestön rinnalle. Samaan aikaan ilmestyivät ensimmäiset avoimet vaatimukset ns. luovutetun Karjalan palauttamisesta Suomelle. Euroopan unioni tarjosi uuden toimintakentän, mahdollisuuden saada karjalalle vähemmistökielen asema. Saamen kieli oli saanut virallisesti tunnustetun aseman vuonna 1991. Ruotsi hyväksyi meänkielen vuonna 2000. Suomessa meänkieltä on vaikea mieltää omaksi kieleksi, se on ennemmin suomen murre. Suomessa sallittu kieli oli ollut Ruotsissa pitkään kielletty, ja siksi selkeästi osa paikallista identiteettiä. Karjalan kieli on suomalaisille ongelmallinen. Minkä alueen ja keiden kielestä nyt puhutaan? Määrittelijöitä ja sellaisiksi haluavia on ainakin enemmän. Evakot ja heidän jälkeläisensä eivät hallitse yksin puhetta Karjalasta. Suomeen oli muuttanut väkeä Venäjän Karjalasta ja heillä ovat omat karjalansa.
Ismo Björn
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ehkä karjalankielen tutkimus tuo tähän kysymykseen lisävalaistusta. Eihän saamenkielikään (ks. mm. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivut, Saamen kielet) ole yksi ja yhtenäinen kieli, vaan sisältää useita kieliä, joista osalla on oma kirjakielensä. Jään odottamaan tutkimusten tuloksia - minkälaista identiteettiä ne muodostavatkaan?
VastaaPoistaMiksi puhua kielestä jota ei kukaan puhu Suomessa? Sen sijaan esim. Venäjän kieli saattaisi olla huomattavasti ajankohtaisempi aihe.
VastaaPoista"Evakon jälkeläinen ;>)"
Eigo ole aiga rohkie väittiä, ku Suomes niken ei malta paista karjalakse? On vaigei sanuo, kus menöy murdehen da kielen raja - ollahgo norveegii da daanii eri kielet? Raja-Karjalas Imbilahti, Salmi, Suistamo, Suojärvi da Korbilahti oldih karjalankielizet pidäjät, hos niilöighi enne voinua muutti äijän suomelastu. Vastevai 27.11.2009 ezmästy kerdua voi sanuo, ku Suomi tunnustau karjalan kielen vähembistökielekse, konzu aktah 149/1998 lizätäh karjal nimel mainiten niilöin kielien joukkoh, kudamih soveldetah Jeuropan Nevvoston vähembistökielien peruskirjua.
VastaaPoistaMartti Penttonen
Korbiselgä, tiettäväine
VastaaPoistamp