Kippis muutokselle!

Sitä kun on vanha koira, eikä oikein tahdo uusille tavoille oppia, niin viimeisen vuoden aikana on ollut varsin hankalaa tämä työnteko. Siihen on tietysti monta syytä, koska pienen lapsen äidillä työn ja perheen yhteensovittaminen ei aina ole helppoa, muutos Joensuun yliopistosta Itä-Suomen yliopistoksi, ja vielä yliopistolakikin on uusi, eikä tämä virkamiehestä työntekijäksi siirtyminen taida ihan mutkattomasti onnistua (vaikka työnantajan taholta sellaista vakuutellaankin). Ja sitten on vielä tämä ay-politiikan ja yo-politiikan välinen suhde. Kun olen itse mukana sekä ay-toiminnassa että yo-politiikassa laitostasolla (Karjalan tutkimuslaitoksen johtoryhmässä), niin välillä aina mietin, että tietääkö täällä yliopistolla kovinkaan moni meistä toimijoista, että missä roolissa sitä milloinkin maailmaa katsoo? Välillä tuntuu, että ammattiyhdistysliikkeestäkin on yliopistossa tulossa osa ”koneistoa”, nimittäin aika lukuisat on ne strategia- ja ohjesääntöpaperit, joihin pienen ammattiyhdistysliikkeen aktiivien voimin olemme viimeisen vuoden sisällä lausuntoja tehneet (johtosääntöluonnoksesta henkilöstöstrategiaan).

Ja sitten kun pitäisi vielä pysyä kärryillä näistä termeistä, juuri kun olin oppinut, että EPOilla tarkoitetaan ei-palvelussuhteisia työntekijöitä yliopistoissa, jotka muuten tekevät huomattavan osuuden yliopiston tuloksesta ainakin Tampereella (vrt. Tatten selvitys http://www.tatte.fi), niin minulle selviääkin, että Itä-Suomen yliopisto on alkanut käyttää EPOista nimitystä UFOt. UFOilla ymmärrykseni mukaan viitataan niihin henkilöihin, joille kuuluu oikeus päästä yliopiston tietoverkkoon, mutta jotka eivät ole palvelussuhteessa yliopistoon. Toivotaan, ettei lapsi menisi pesuveden mukana, ja ettei tässä muutoksen tuiverruksessa ja termeillä kikkailussa unohtuisi esim. se, että apurahatutkijoiden aseman parantaminen on sekä yliopiston tehtävä että ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonnallinen kysymys. Toivottavasti muutos tuo tullessaan muutoksen parempiin työoloihin myös esim. tälle ”marginaaliselle” ryhmälle.

Pirjo Pöllänen

Yritysviestintä ja yliopisto

Mainonnan ja markkinoinnin ihmiset taittavat verkossa peistä siitä, kaatuvatko yritysten blogit omaan mauttomuuteensa ja hajuttomuuteensa. Jari Parantaisen teesien mukaan yritykset eivät saa blogejaan toimimaan, koska 1) Yrityksessä kukaan ei uskalla toimia äänitorvena, koska mädät tomaatit osuisivat häneen. 2) Yrityksellä ei saa olla mielipidettä, koska joku saattaa pahastua siitä. Yrityksessä kuvitellaan, että sen kohderyhmä on ihmiskunta – ja luultavasti osa eläinkuntaa vielä lisäksi. 3) Yritys ei voi kertoa mistään totuutta ilman sensuuria. Siksi se ei voi sanoa mitään todella tuoretta. 4) Ihmisistä ei voi puhua, koska se on juorulehtien hommaa. 5) Yrityksen täytyy säilyttää moitteeton ja virheetön julkisivunsa hinnalla millä hyvänsä.

Mikä on akateemisen mailman vastaus näihin väitteisiin? Saako yliopistolainen olla blogissaan henkilökohtainen, ärhäkkä ja virheissään inhimillinen? Tieteessähän eivät ihmiset tappele, vaan paradigmat. Onko tieteellistä, moniäänistä argumentointia mahdollista siirtää sosiaaliseen mediaan, kuten blogiin vai tuleeko meistä tietotyöläisistä verkossa hymisteleviä jees-miehiä ja naisia? Työyhteisön verkkomedia kertoo oleellisen työpaikasta ja työyhteisöstä. Löytyykö sen sisältä innostusta, kipinää, halukkutta, vuorovaikutukseen ja tarvittaessa väittelyyn ympäröivän maailman kanssa vai haluammeko toimia vain omalla kentällämme, omien sääntöjemme suojissa?

Old Russian books for historians - старые книги

There is an excellent source where you can download full-text versions of Russian books, published in the 18-early 20th centuries. (Most of them can be also found at books.google.com, but you can download them from my link much faster.) For instance, there are books about Finnish history, the Finnish war 1808-09, Finnish regions (including the Kuopio Governorship), visit of Emperor Alexander the First to Kajaani, etc... This list of books grows by the day! Here is the direct link.

Дореволюционные российские книги по истории можно скачать по ссылке (см. выше). Там есть книги по истории Финляндии, о Финской войне 1808-09 годов, о финских регионах, о визите Александра Первого в Каяни и много чего еще. Общий "вес" библиотеки - 70 GB!

Dima

Reunalta näkee paremmin

Karjalan tutkimuslaitos sijaitsee Euroopan Unionin pohjoisella reunalla Suomen itänurkassa. Itä-Suomen yliopistoon siirryttäessä sijainti ei muutu mutta tarjolla on mahdollisuus pohdiskella katseen fokusta uudelleen. Yksi haastavimmista ja kiehtovimmista asioista Karjalan tutkimuslaitoksessa on se, että jatkuvasti mietimme miten kansainvälisesti ja kansallisesti kiinnostava tutkimus yhdistetään alueellisesti tärkeisiin kysymyksiin. Itä-Suomen yliopiston tapauksessa yhteiskunnallinen vaikuttavuus on enemmän kuin asiantuntijoiden koulutusta ja yleissivistyksen levittämistä, niitä lainkaan väheksymättä. Se on myös tutkimuksen pureutumista alueen ja sen väestön kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Me pystymme paremmin kuin muut tunnistamaan alueen erikoispiirteet ja sitä kautta rakentamaan rikkaampaa synteesiä ja vivahteikkaampaa kokonaiskuvaa kuin valtakunnan tai valtakeskusten lähellä toimivat asiantuntijaorganisaatiot.

Vuorovaikutus toimii monella kanavalla. Kun Itä-Suomessa on korkeatasoista tutkimusta, pystymme tieteen kansainvälisillä kentillä terävämmin erittelemään uusien käsitteiden mahdollisuuksia ja rajoituksia. Tämä on erityisen tärkeää silloin kun päättäjät ja heidän neuvonantajansa innostuvat uusista voimakäsitteistä, jotka sitten alkavat ohjata hallinnon ja kehittämisorganisaatioiden toimintaa. Uudet yhteiskuntapolitiikan käsitteet on muodostettu työkaluiksi keskusten kokemien haasteiden ymmärtämiseen. Etelän kasvukolmion ulkopuolisen todellisuuden tunteminen auttaa huomaamaan uusien voimakäsitteiden puutteet nopeammin kuin pelkkä juokseminen kansainvälisten thinktankkien hotspot tapahtumissa. Tämä ei tietenkään sulje pois sitä että uusien valtavirtausten mahdollisuudetkin täytyy tunnistaa.

Karjalan tutkimuslaitos on tiivistämässä omaa ymmärrystään Itä-Suomen kannalta tärkeistä tutkimuskysymyksistä. Laitoksen painoalat eivät ole mitään nurkkakuntaisia savokarjalaisen puuhastelun aiheita vaan ne ovat haastavia kansainvälisiä tutkimusaiheita. Otetaan esimerkiksi vaikka sellaiset teemat kuin eri kulttuuritaustoista tulevien kohtaaamiset, aluekehitys Euroopan pohjoisosissa, syrjäisen maaseutun roolit, rajat ja niiden ylitykset. Näiden tutkimuksella ja parhaiden tutkijoiden yhteistyöllä on kansainvälistä ja kansallista merkitystä sekä tieteen että yhteiskunnallisen toiminnan kannalta.

Jukka Oksa

Welcome to our blog!

This is an official blog of the Karelian Institute - Karjalan tutkimuslaitos - a part of the University of Eastern Finland. This blog is designed as a place to share information and exchange opinions on the Institute's current research projects and ideas for the future.

Welcome and don't hesitate to begin new topics and make comments! You can contribute in the Finnish, English or Russian language.