Reunalta näkee paremmin

Karjalan tutkimuslaitos sijaitsee Euroopan Unionin pohjoisella reunalla Suomen itänurkassa. Itä-Suomen yliopistoon siirryttäessä sijainti ei muutu mutta tarjolla on mahdollisuus pohdiskella katseen fokusta uudelleen. Yksi haastavimmista ja kiehtovimmista asioista Karjalan tutkimuslaitoksessa on se, että jatkuvasti mietimme miten kansainvälisesti ja kansallisesti kiinnostava tutkimus yhdistetään alueellisesti tärkeisiin kysymyksiin. Itä-Suomen yliopiston tapauksessa yhteiskunnallinen vaikuttavuus on enemmän kuin asiantuntijoiden koulutusta ja yleissivistyksen levittämistä, niitä lainkaan väheksymättä. Se on myös tutkimuksen pureutumista alueen ja sen väestön kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Me pystymme paremmin kuin muut tunnistamaan alueen erikoispiirteet ja sitä kautta rakentamaan rikkaampaa synteesiä ja vivahteikkaampaa kokonaiskuvaa kuin valtakunnan tai valtakeskusten lähellä toimivat asiantuntijaorganisaatiot.

Vuorovaikutus toimii monella kanavalla. Kun Itä-Suomessa on korkeatasoista tutkimusta, pystymme tieteen kansainvälisillä kentillä terävämmin erittelemään uusien käsitteiden mahdollisuuksia ja rajoituksia. Tämä on erityisen tärkeää silloin kun päättäjät ja heidän neuvonantajansa innostuvat uusista voimakäsitteistä, jotka sitten alkavat ohjata hallinnon ja kehittämisorganisaatioiden toimintaa. Uudet yhteiskuntapolitiikan käsitteet on muodostettu työkaluiksi keskusten kokemien haasteiden ymmärtämiseen. Etelän kasvukolmion ulkopuolisen todellisuuden tunteminen auttaa huomaamaan uusien voimakäsitteiden puutteet nopeammin kuin pelkkä juokseminen kansainvälisten thinktankkien hotspot tapahtumissa. Tämä ei tietenkään sulje pois sitä että uusien valtavirtausten mahdollisuudetkin täytyy tunnistaa.

Karjalan tutkimuslaitos on tiivistämässä omaa ymmärrystään Itä-Suomen kannalta tärkeistä tutkimuskysymyksistä. Laitoksen painoalat eivät ole mitään nurkkakuntaisia savokarjalaisen puuhastelun aiheita vaan ne ovat haastavia kansainvälisiä tutkimusaiheita. Otetaan esimerkiksi vaikka sellaiset teemat kuin eri kulttuuritaustoista tulevien kohtaaamiset, aluekehitys Euroopan pohjoisosissa, syrjäisen maaseutun roolit, rajat ja niiden ylitykset. Näiden tutkimuksella ja parhaiden tutkijoiden yhteistyöllä on kansainvälistä ja kansallista merkitystä sekä tieteen että yhteiskunnallisen toiminnan kannalta.

Jukka Oksa