Venäläinen Pohjois-Karjala ja ruotsalainen

Pohjois-Karjalan matkailua on kehitetty kansallisen perinteen mukaan, joten matkailussa toistuvat samat teemat kuin muualla Suomessa: metsäinen järvimaisema ja kalevalaisuus. Lippulaivana on Koli, jossa yhdistyvät niin maisema kuin kansallisen kulttuurin rakentajien hahmot. Matkailukohteet jatkavat tässä suhteessa kansakunnan rakentamisen linjaa. Ne on tarkoitettu suomalaisille, Suomi-kuvaa rakentamaan. Suomalaisuuden uskotaan kiinnostavan myös ulkomaalaisia. Pohjois-Karjalan toinen matkailuperinne liittyy karjalaisuuteen ja siihen kuuluvaksi katsottuun ortodoksiseen kirkkoon. Ne esitetään myös kansallisessa, tosin eksoottisessa muodossa. Ortodoksisesta kulttuurista tulleen silmin niiden erikoisuusarvo on epäselvä. Läntisen kirkon vaikutusalueelta tullut ei välttämättä koe niitä edes kiinnostavina.

Oletettavasti ulkomaalaiset ovat kiinnostuneita löytämään Pohjois-Karjalasta jotain omaa, omaan kokemukseen ja omaan kansaan liittyviä merkkejä. Tässä suhteessa Pohjois-Karjalalla on annettavaa niin ruotsalaisille, saksalaisille ja ennen muuta venäläisille, jotka muodostavat suurimman matkailijajoukon. Matkailusta kannattaa hylätä kansallinen näkökulma ja kääntää Pohjois-Karjala Ruotsin, Venäjän ja Saksan Pohjois-Karjalaksi.

Maakunnan alue liitettiin Venäjästä Ruotsiin 1617. Täyssinän rauhan raja 1595 kulki vielä Ohtaansalmessa. Uudelleen Pohjois-Karjalasta tuli osa Venäjää 1809. Maakunta kuului Venäjään tosiasiallisesti aina vuoteen 1918. Maakunnan historiasta ja kulttuurista löytyy runsaasti venäläisiä muistomerkkejä, tapahtumapaikkoja ja nähtävää, jos sitä katsoo suoraan Venäjä-näkökulmasta. Sellaisia ovat vaikka maakunnan venäläiset huvilat (Joensuussa esimerkiksi Linnunniemi), talot, ensimmäisen maailmasodan venäläiset linnoitteet, eri aikakausien taistelupaikat, joissa venäläiset ovat sotineet ruotsalaisia ja suomalaisia vastaan. Toisen maailmansodan ajalta löytyy suomalaisten ja saksalaisten sotavankileirien paikkoja, joissa venäläisiä vankeja säilytettiin metsä- kaivos- ja maatöiden lomassa. Vankileirit ja sota-aika kiinnostavat erityisryhmiä myös Saksassa. Saksalaisia joukkoja vieraili Pohjois-Karjalassa ensimmäisen maailmansodan aikana ja taisteli toisessa maailmasodassa.

Ismo Björn