Shellin ja Nokian hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila kirjoitti Helsingin Sanomien juttusarjassa 23.1.2010 tulevaisuuden Suomesta otsikolla Palveluihin teollisen ytimen kautta. Ollilan mukaan ”..usein on mahdotonta olla kilpailukykyinen ilman ainakin osin globaalisti hajautettua tuotantoa, tutkimus- ja kehitysverkostoa ja muita keskeisiä toimintoja… Pidemmällä aikavälillä verkostoista tulee keskeisiä tiedonvaihdon ja oppimisen välineitä. Niiden ulkopuolelle jättäytyminen saattaa muodostua kohtalokkaaksi. Vaikka osa verkkojen jäsenistä onkin paikallisia, kaikkien on ajateltava globaalisti.”
Ollilan viestiin on helppo yhtyä. Globalisaation ja teknisen kehityksen vaikutukset ulottuvat kaikkialle. Uudenlainen verkostoajattelu ja palvelujen integroiminen teollisuuden tuotantoon ovat keskeisiä ajatuksia myös Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelmassa, jota olen ollut laatimassa maakuntaliitolle yhteistyössä Josek Oy:n kanssa. Pohjois-Karjalan teknologiateollisuus kehittyi 2000-luvulla kokonaisuutena vahvasti kärkiyritysten (metallituoteteollisuus, metsäkoneteollisuus, muoviteollisuus) tuottaja- ja markkinointiverkostojen varassa. Erityisesti liikevaihto kasvoi nopeasti kone- ja laitevalmistuksessa, metallituotteiden valmistuksessa ja lääkintä- ja hienomekaanisten kojeiden valmistuksessa. Menestystuotteita ovat olleet muun muassa erilaiset muovituotteet, erityisesti metsänkorjuussa käytettävät koneet sekä erikoistuneet metallituotteet, kuten lukitustuotteet. Perlos Oyj:n matkapuhelinten kuorten tuotannon lakkauttaminen vuosina 2006 ja 2007 ennakoi tulevaa muutosta ja vuoden 2008 syksyllä alkanut syvä maailmantalouden taantuma asetti monen yrityksen kannattavuuden todelliselle koetukselle. Teknologiateollisuuden taantuma ennakoi uutta talousjärjestystä, jossa parhaiten menestyvät ne, jotka pystyvät sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja hyödyntämään avautuvia uusia mahdollisuuksia toimialan menestystekijöiden määrittyessä uudelleen.
Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden eräs piirre on ollut sen alihankintapainotteisuus. Tämä heijastuu suhteellisen alhaisessa tutkimus- ja kehityspanostuksessa (joka on suhteessa liikevaihtoon vain alle puolet koko maan teknologiateollisuuden vastaavasta), investointien painottumisessa koneisiin ja laitteisiin sekä työntekijää kohden suhteellisen alhaisessa jalostusarvossa (erityisesti metalliteollisuudessa). Jatkossa kilpailukyky edellyttää yhä useamman yrityksen kohdalla muuntumista alihankintapainotteisesta tuotannosta ratkaisujen ja kokonaisuuksien toimittajiksi. Tulevaisuudessa on yhä vaikeampi pärjätä kilpailussa optimoimalla tuotantoa tai sen organisointia ensisijaisena strategisena pyrkimyksenä kustannusten minimointi.
Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden eri toimijoiden kannalta erityisen tärkeä kysymys on, miten tuote- ja valmistusteknologia-keskeisestä ajattelusta osataan astua uuteen palvelu- ja arvoketjuajatteluun. Tavoitteena tulee olla lisäarvon ja ratkaisujen tuottaminen asiakkaan tarpeisiin. Tuotteiden elinkaaren näkeminen kokonaisuutena tarjoaa kestävän kehityksen kannalta optimaalisia ratkaisuja. Lähtien asiakkaiden tai asiakastoimialojen tarpeista ja tulevaisuudennäkymistä onkin yhä vahvemmin panostettava innovaatiotoimintaan ja tuotekehitykseen ja pyrittävä luomaan uusia menestystuotteita. Monet muutostekijät, kuten globalisaation hallinta, ennakoinnin merkityksen lisääntyminen tai ympäristöarvojen korostuminen edellyttävät entisten toimintatapojen tehostamista tai luomaan kokonaan uusia toimintatapoja.
Haasteet ovat isot, mutta voimia yhdistämällä voidaan luoda uutta. Kuten Charles Sabel ja AnnaLee Saxenian ovat omassa raportissaan Suomen taloudesta todenneet, teknologian eturintamassa oleminen ei jatkossa enää välttämättä riitä, vaan yhä enemmän menestyksessä on kysymys oman ydinosaamisen yhdistämisestä toisten ydinosaamiseen. Pohjois-Karjalan teknologiateollisuudessakin tarvitaan 2010-luvulla verkostomaisen toiminnan uudelleen ajattelua, tuote- ja menetelmäkehitystä, osaamista ja innovaatiotoiminnan systemaattisuutta. Uudessa toimintamallissa tulevat korostumaan myös eri toimialojen väliset kytkennät ja toimintojen kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti