14.1.2010

Vuoden vaihtuessa

Yleensä blogeilla on joku teema. On käsityöblogeja, matkailublogeja, muotiblogeja, laihdutusblogeja jne. Blogeja, joissa ihmiset kertovat mitä yksityisimpiä asioita omasta elämästään. KTL:n blogi ei ole teemablogi tässä perinteisessä mielessä. Karjalan tutkimuslaitoksella tutkimus on niin monipolvista, että se ei taivu yhden etiketin alle. Mikä tämän blogin kirjoituksia ja sen kirjoittajia, Karjalan tutkimuslaitoksen työntekijöitä sitten yhdistää?

Karjalan tutkimuslaitoksella tehdään humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta, mikä tarkoittaa sitä, että olemme kiinnostuneita ihmisistä, heidän yhteisöistään ja elinympäristöistään kulttuurisina, historiallisina, sosiaalisina ja poliittisina ilmiöinä. Viimeaikaisessa keskustelussa tällaisen humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tarve on kyseenalaistettu ja se on asetettu vastakkain ”kovien” tieteenalojen kanssa. Julkisuudessa on vaadittu panostamista innovaatiohin, teknologiaan ja luonnontieteisiin. Nämä on nähty strategisiksi aloiksi, joiden avulla suomalainen yhteiskunta voi taistella globalisaatiota ja ympäristöuhkia vastaan.

Pidän tieteenalojen luokittelua hyödyllisiin ja hyödyttömiin ennen kaikkea poliittisena, en rationaalisen järkeilyn kysymyksenä. Onhan yhteiskunnallisesti merkittävää, ei vain se, kuinka pitkään ihminen elää, vaan, millaista hänen elämänsä on. Tämä kysymys on yhteiskunta- ja humanististen tieteiden ytimessä.

Tutkijoita yhdistää myös kriittinen mielenlaatu. Kriittisyydellä en tarkoita pelkästään arvostelemista, virheiden etsimistä tai lähtökohtaisesti nuivaa suhtautumista kaikkeen uuteen ja erilaiseen, vaan tapaa tarkastella asioita toisin, katsoa itsestäänselvyyksien läpi ja huomata jotain sellaista, joka päivänpoliittisessa keskustelussa jää toissijaiseksi. Tällaisia huomioita ovat esimerkiksi se, että teknologiaa voidaan kehittää muutenkin kuin markkinoiden sanelemista lähtökohdista, maahanmuuttaja ei taivu suomalaiseksi tai venäläiseksi, vaan on omanlaisensa ihminen ja että hallinnon termit ja käytännöt eivät välttämättä istu tilanteisiin, joissa syrjäistä pohjoiskarjalaista todellisuutta kehitetään kestävään ja kilpailukykyiseen muottiin. Muun muassa näin ovat KTL:n tutkijat Seppo Roivas, Olga Davydova ja Ilkka Eisto väittäneet vuoden 2009 aikana.

Tutkimukselta vaaditaan yhteiskunnallista merkittävyyttä ja käytettävyyttä. Karjalan tutkimuslaitoksella tehtävällä tutkimuksella on annettavaa yhteiskunnalliselle keskustelulle ja poliittiselle päätöksenteolle. Tästä esimerkki on vastikään valmistunut tutkimus, joka pohtii työntekijän asemaa irtisanomistilanteessa ja ohjeistaa yrityksiä ja viranomaisia yksilöllisten ja joustavien toimintamuotojen rakentamiseen. Olemme myös olleet ylpeitä ”isosta, vaaleesta” eli Valtimon kunnan historiikista, jonka laitoksen tutkija Ismo Björn on kolme vuotta kestäneen työrupeaman jälkeen saanut valmiiksi.

Karjalan tutkimuslaitoksen blogin teema ei löydy yhdestä iskusanasta tai käsitteestä, vaan tarpeesta ymmärtää ihmistä, yhteiskuntaa ja luontoa tavalla joka huomioi erilaiset toimintaympäristöt, lähtökohdat, aikakaudet ja niihin kytkeytyvät politiikat. Tutkien hankittu elämänkokemus antaa meille mahdollisuuden kommentoida, joskus sydämenpalolla ja kärjekkäästikin, ympäröivää todellisuutta ja sen säröjä . Blogien maailma taas tarjoaa keskustelukumppaneita, joiden kanssa työstää ajatuksia eteenpäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti